Hyvinvointia biofiilisen suunnittelun avulla

06.09.2019

Katso ympärillesi – näetkö luontoa? Näytönsäästäjää tai taustakuvaa läppärissä tai kännykässä ei lasketa. Huonekasvit, viherseinät, koivutapetit, puiset pinnat – luonto voi tulla työympäristöösi monella tavalla eikä enää vain sattumalta. Nykyään sen merkitys on tunnistettu ja siihen halutaan panostaa, sillä luontoelementtien on havaittu olevan merkittäviä psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääjiä työtiloissa. Tällaista tilasuunnittelua kutsutaan biofiiliseksi suunnitteluksi, jolla pyritään luomaan sisätiloihin luonnonmukainen ympäristö.

Luonnon läsnäololla on tutkimusten mukaan huomattu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Tavalliseen toimistohuoneeseen verrattuna biofiiliset suunnitteluelementit voivat muun muassa alentaa työntekijöiden verenpainetta ja parantaa heidän lyhytmuistiaan. Capaldi et al. mukaan kasvien lisääminen toimistoon lisäsi työntekijöiden hyvinvointia 40 prosentilla. Allen et al. mukaan kognitiivisten kykyjen testitulokset tuplaantuivat niissä ympäristöissä, joissa vihreyttä oli lisätty. Gillis ja Gatersleben toteavat, että biofiilinen suunnittelu, kuten esimerkiksi kasvit, vesielementit ja luontonäkymät, vähensi työntekijöiden kokemaa stressiä.

 

biofiiliset suunnitteluelementit voivat muun muassa alentaa työntekijöiden verenpainetta ja parantaa heidän lyhytmuistiaan.

 

Työtilojen biofiilisellä suunnittelulla voidaan edesauttaa työntekijöiden hyvinvointia ja palautumista. Sen hyödyntämisen aste luonnollisesti vaihtelee huomattavasti eri tilojen välillä. Mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä voidaan kuitenkin pyrkiä keskittämään työntekoa näitä periaatteita hyödyntäviin tiloihin. Uusien sisätilaratkaisujen lisäksi organisaatioiden kannattaisi kannustaa työntekijöitään viettämään osan työpäivästään ulkona luonnossa pitämällä esimerkiksi osan palavereista kävelykokouksina .

Clements-Croome et al. kuvaavat tutkimuksessaan niin sanotun kukoistavan työympäristön viitekehyksen, jossa sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden kautta voidaan saavuttaa sekä yksilöön ja yhteisöön, taloudellisiin tavoitteisiin ja fyysisiin rakennuksiin liittyvä tasapainoinen hyvinvointia lisäävä systeemi (ks. kuva alla).

 

Näkökulmia kukoistavaan työympäristöön.

 

Kyselytutkimusten mukaan useat työpaikat eivät nykyisellään tue työntekijöiden hyvinvointia. Viherkasvien, luonnonvalon, taiteen, värien ja hiljaisten tilojen puute työpaikalla koetaan erityisesti ongelmallisiksi. Keskittyminen häiriintyy yhä useammin sähköisten viestintävälineiden vuoksi ja työpaikan parempaa tilasuunnittelua voitaisiin käyttää vastapainona tähän. Tilojen ei tule olla ainoastaan mukavia, vaan niiden tulee mahdollistaa työntekijöiden työssä onnistuminen ja kukoistaminen.

Meillä Pohjoismaissa neljä vuodenaikaa siivittävät biofiilistä suunnittelua. Kesällä päivänvalo ei hellitä yölläkään ja marraskuussa tuskin näemme eteemme ulkona kulkiessa – työpäivä etenee pimeästä aamusta pimeään iltaan. Tästä syystä biofiilisia elementtejä on ympäristössämme luonnostaan ja voimme huoletta olla ylpeitä siitä, mitä meillä jo on. Vielä tietoisemmin voimme vaalia pohjoismaalaista osaamistamme digitaalisten ympäristöjen vallatessa päivästä paljon aikaa. Silmä lepää koivun katveessa tai rauhallisella puupinnalla. Mieli virkistyy.

 

Työtilojen asiantuntijat
Suvi Nenonen, Henri Jalo ja Jaana Vanhatalo
Tampereen yliopisto
NewWoW Crafting -hankkeen osatoteuttaja

 

Lähteet

Seppälä, E. & Berlin, J. (2017). Why You Should Tell Your Team to Take a Break and Go Outside. Harvard Business Review. Saatavissa: https://hbr.org/2017/06/why-you-should-tell-your-team-to-take-a-break-and-go-outside

Yin, J., Zhu, S., MacNaughton, P., Allen, J. G., & Spengler, J. D. (2018). Physiological and cognitive performance of exposure to biophilic indoor environment. Building and Environment, 132, ss. 255-262.

Capaldi, C. A., Passmore, H.-A., Nisbet, E. K., Zelenski, J. M., & Dopko, R. L. (2015). Flourishing in nature: A review the benefits of connecting with nature and its application as a wellbeing intervention. International Journal of Wellbeing, 5(4), ss. 1-16.

Allen, J. G., MacNaughton, P., Satish, U., Santanam, S., Vallarino, J., & Spengler, J. D. (2015). Associations of cognitive function scores with carbon dioxide, ventilation, and volatile organic compound exposures in office workers: a controlled exposure study of green and conventional office environments. Environmental health perspectives, 124(6), ss. 805-812.

Gillis, K. & Gatersleben, B. (2015). A Review of Psychological Literature on the Health and Wellbeing Benefits of Biophilic Design. Buildings, 5, ss. 948-963.

Ahtinen, A., Andrejeff, E., Harris, C., & Väänänen, K. (2017). Let’s walk at work: persuasion through the brainwolk walking meeting app. Proceedings of the 21st International Academic Mindtrek Conference, ss. 73-82.
Clements-Croome, D., Pallaris, K. & Turner, B. (2019). Flourishing workplaces: a multisensory approach to design and POE. Intelligent Buildings International, ss. 1-14.

Kuvio mukaillen Clements-Croome, D. (2017). Alkuperäinen kuva esityksestä: Clements-Croome, D., Pallaris, K. ja Turner, B. (2018). Designing for flourishing environments: Intelligent, Creative And Productive Workplaces. Konferenssiesitys, CIBSE Technical Symposium, London, 12.-13.4.2018. Saatavilla: https://www.cibse.org/getmedia/871fc228-88fc-4675-b224-4cb12a5642d6/TS2018-12-2Clements-Croomeslides.aspx. Käytetty 5/2019.

Clements-Croome, D., Pallaris, K. & Turner, B. (2019). Flourishing workplaces: a multisensory approach to design and POE. Intelligent Buildings International, ss. 1-14.