Jokainen on työnsä designeri
Arjen työtilanteet ovat usein monimutkaisia, eikä niihin ole enää yhtä oikeaa ratkaisua. Tuottavuus syntyy siitä, millaisilla kyvyillä toimimme yhdessä ja miten teemme havaintoja juuri nyt ympärillämme tapahtuvista asioista. Työ tapahtuu enenevässä määrin yhteistyösuhteissa ja verkostoissa. Työn teossa on nähtävissä selvä siirtymä työn yhteisöllisiin toimintatapoihin, mikä haastaa omaa osaamistamme keskustelun, kuuntelun ja kysymisen taidoissa. Modernin työn asiantuntijuus onkin enemmän kysymistä ja kuuntelua kuin kertomista. Työn tekemisessä tarvitaan uudenlaisia joustavia koordinoivan keskustelun taitoja, uusien digitaalisten teknologioiden apua sekä vahvaa kykyä tehdä omaa työtä itseohjautuvasti ja omasta palautumisesta huolehtien. Tarvitaan työn muotoilun taitoja työajan, työpaikkojen ja työtapojen suhteen.
Osuvuus vai hosuvuus?
Millaisia mielenväljyyden keinoja itselläni on? Osaanko laittaa tärkeimmät tekemiseni aamuun, jolloin olen tehokkaimmillani? Millaiset keskeytykset ovat itselleni haitallisia? Miten voin havainnoida niitä ja kenties välttääkin?
Itselläni parhaiten toimivat sähköpostin lukemisen keskittäminen muutamaan kertaan päivässä sekä hiljaisen kammioajan hakeminen kerran päivässä (puhelimen ja tietokoneen äänet hiljaisella). Hyviä tuloksia on tuottanut myös jokaisen aamun ja iltapäivän “tilannetsekki” itseni kanssa, mikä auttaa pysymään kärryillä siitä, missä olen menossa. Pyrin myös pitämään joka tunnin välissä tauon, jonka aikana esimerkiksi jaloittelen, huikkaan lasin vettä tai juttelen kollegan kanssa. Tauon avulla saan resetoitua tekemisiäni ja ladattua energiaa. Joskus tauko voi olla myös 10–15 minuutin mittainen, jonka aikana lueskelen jotain työhön liittyvää tai pidän vain silmiäni hetken kiinni ja hengittelen. FirstBeat-sykevälimittauksen mukaan tällä on väliä. Pysäkit näkyvät kirkkaana vihreänä palautumisen palkkina työpäivän lomassa.
Entä millä tavalla sähköisestä kalenterista voisi tulla tuki hampaiden ja ruuvien kiristymisen sijaan? Toisen työajan arvostaminen edellyttäisi kalenterin käyttöä kaikilta, kun etsitään yhteisiä ajankohtia palaverille. Mietittävä on, merkkaanko itse muutakin muille näkyviin kuin vain palaverit? Olisiko hyvä laittaa näkyviin myös suunnitteluun, syömiseen ja tauotukseen liittyviä aikataskuja? Mietin myös organisaatiokulttuurin keskusteluita: Onko meillä mahdollista sanoa ihan mihin tahansa kutsuun ”ei”. Millaisia vaikutuksia sillä on?
Jatkossa työaikaa muotoillaan varmasti tähän malliin:
- Työtehtäviä muotoillaan uudelleen. Esimerkiksi työn tavoitetta ja kohdetta, työn luonnetta ja tehtävien määrää.
- Työsuhteita muotoillaan: Kenen kanssa tehdään, miten paljon ihmisiä tavataan, keitä kuuluu lähipiiriin, mitkä verkostot ovat tärkeitä.
- Kognitiivisiin asioihin kiinnitetään huomiota: Miten työhön suhtaudutaan, mikä on työn merkitys?
Työnteon paikat monipuolistuvat
Työn organisoinnin näkökulmasta ollaan hajautuneisuuden (päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan), itseohjautuvuuden (vapausasteita toiminnassa), asiakasohjautuvuuden (asiakkaan arvonluonti, tapahtuu myös yhdessä), kehkeytyvyyden (kehittyminen tapahtuu kaikissa suhteissa/suunnissa), verkostoneisuuden (yksilöt ja yksiköt hyödyntävät erilaisia kumppanuuksia) ja ketteryyden (organisaatio pystyy uudistumaan joka suunnassa) kanssa tekemisissä. Jaottelu mukaillen Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin ajatuksia (ResCas-hankkeen päätöstilaisuudessa “Työelämän murros haastaa osaamisen ja toimintatavat”).
Millaisia ovat ne työnteon paikat, jotka vaikuttavat osallistujien ajatusprosessien muovautumiseen ja yhteisen tiedon muodostumiseen? Nyt merkitysten rakentamisen ajassa fokuksessa ovatkin sosiaalisissa systeemeissä ja kulttuureissa synnytetyt merkitykset. Tästä esimerkkinä nähtävillä on jo nyt muun muassa yhteisöllisiä työtiloja (co-working), toimistohubit sekä yhdessäohjautumisen ja organisaatiokeskustelun läpinäkyväksi tekemisen virtuaaliset työtilat.
Mobiilin ja monipaikkaisen työn työtavoista tärkein on laadukas vuorovaikutus
Dialogi on jatkuvaa oppimista, jossa jokainen tarvitsee avukseen yhdessäohjautumisen taitoja. Näitä ovat ME-taidot, jotka perustuvat siihen, että ihmiset voivat olla ajattelutyössä samalla tasolla. Organisaatio on sitä kilpailukykyisempi ja tuottavampi mitä kollektiivisemmin se luo oman todellisuutensa. Laadukkaiden, luottamuksellisten ja läsnä olevien kohtaamisten synnyttäminen tarkoittaa sekä fyysisissä, henkisissä että virtuaalisissa työnteon ajattelupaikoissa:
- Enemmän tutkivaa puhetta kuin konsensusta
- Enemmän kokeilemista ja iterointia
- Enemmän tarkkoja havaintoja ja ääneen ajattelua
- Enemmän edellytyksiä onnistua
- Enemmän monikontekstista keskustelua, vähemmän oikeassa olemista
- Enemmän tasavertaista keskustelua
- Kyseenalaistamisen sallimista ja eri mieltä olemista (samaa mieltä olemalla ei nähdä asian koko kuvaa, mikä tekee jännitteistä hyödyllisiä)
- Vapautta uudistaviin kokeiluihin rakenteissa, työtavoissa ja organisoitumisessa
Tervetuloa mukaan mobiilin ja monipaikkaisen työn kehittämishankkeen matkaan! Täällä pidetään meteliä työn muotoilusta, joka on työssäjaksamisen strategista ydinosaamista jo nyt.
Annika Ranta
Organisaatiokonsultti, mobiilin työn muotoilija ja energisoija
Humap Consultation Oy
NewWoW Crafting -hankkeen osatoteuttaja